torstai 23. elokuuta 2012

11 nuorta Mustiaista!

Vuosi on kulunut siitä kun Tellu kulki valtaisan vatsansa kanssa. Jo vuosi! Sanotaan, että aika kultaa muistot. Pätee myös tässä. Yhdentoista pennun ja Äiteen hyvinvoinnista huolehtiminen oli suuri vastuu. Myönnettäköön nyt, että aamuisin klo 6 ei jaksanut naurattaa kun pennut alkoivat vaatimaan ruokaansa kovalla äänellä...myöskin nappulaliigan ulkoiluttaminen oli melkoista extremeä ja aiheutti useasti sydämentykytyksiä!

Päivääkään en tänään antaisi pois. Pennuista on kasvanut reippaita ja rodunomaisia koiria. Ilo on ollut seurata niiden kehitysvaiheita ja kuulla kaikista niistä kommervenkeistä, joita ne omistajilleen ovat tarjonneet;) Useimpia pennuista olen vuoden aikana nähnyt ja kertaalleen ollaan yhdessä treenaamaakin kokoonnuttu. Uskoisin, että varmasti jokainen mustiaisten omistajista on joutunut punnitsemaan matkan varrella omaa huumorintajuaan;) Kuvat puhukoot puolestaan, Kaikki natiaiset samasta muotista väännettyjä;)



Aada(Aurelia)
Diana(Amalia)
Limppu(Anstiina)
Nuppu(Aretha)
Piina(Adeliina)
Miina(Adalmiina)
Osku(Albertti)
Jannu(Aaroni)
Api(Anselmi)
Diana & Nuppu
Mika & Osku
Äitee

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Nuoret mustiaiset esittäytyvät omistajiensa silmin...



Minä olen Nuppu, toiselta nimeltäni voisin olla rotta. Rakastan riehua toisten koirien kanssa, koolla ei ole väliä.
Paras kaverini on naapurin Pyry joka on uros itäsiperian laika, jonka kanssa leikit menevät välillä rajuiksi.
Rakastan piilotus ja etsimis- leikkejä. Haen kaiken mitä minulle piilotetaan ja heitetään.
Tykkään kaikista lapsista, olisin aina mielelläni mukana kaikissa leikeissä.
olen opetellut käskyjä istu, paikka, hae ja irti, vielä menen hiukan niissä sekaisin mutta kyllä minä opin ne kunnolla vielä joskus.


Nuppu(Aretha)
Nuppu(Aretha)


Ensimmäisenä Limpusta tulee mieleen sana temperamenttinen ja melko lujatahtoinen, aikusena varmasti oikea ämmä kaikille muille. Limppu on helppo ohjata, tekee mielellään miellyttämisenhalua löytyy ja palkkautuu todella helposti pelkillä kehuilla, ruualla ja leikillä.
Taistelutahtoa löytyy myös, sitä vähemmän käytetään mutta taistelutahto näkyy myös hieman arkikäytöksessä kun tahtoo testailla meitä pienellä vääntämisellä joistain asioista, esimerkiksi sohvilla ku ei saa olla, niin silti jaksaa yrittää ja joskus muka nukkuu sikeääkin unta pää sylissä.. Ei siis mikään luovuttaja luonne, super sitkeä sissi!
En sanoisi nöyräksi, jos vertaa Vekaa ja Limppua (veka the hurja palveluskoira vrt "suloinen" spanieli ;)) niin Veka on palveluskoirana kova ja lujapäinen mutta silti tavattoman nöyrä. Limppu taas on pehmeä ja lujapäinen mutta ei samallatavalla nöyrä vaan näyttää tasan kaikille missä se kaapinpaikka on. Tämä näkyy meillä laumahierarkiassa, jossa Limppu on tallonut Vekan hyvin alas ja kietonut pikkurillinsä ympärille ja on kiipeämässä varmasti vielä Vilman ja Lyytinkin ylitse, en epäile.

Limppu(Anstiina)

Hermorakenteesta on hankala sanoa vielä, mutta kylläpä toi aika lunkilta kaverilta vaikuttaa, toki on vilkas ja terävä reagoi nopeasti mutta reagoidessaan (riippuu mikä asia kyseessä) tukeutuu ohjaajaan. Ei välitä treeneissä muista koirista, keskittyy täysillä, uudet ympäristöt ei oo jännittäneet kaikista jännin paikka varmaan ollut maneesi joka on aika kiva paikka kun siellä on hevosenkakkaa. Pintoja ei paljoo jännittele kun ei se edes tunnu katsovan missä menee.

Lyhyesti ehkä aika ennakkoluuloton rämäpää, samalla maailman kultaisin ja ihanin pieni koiranpentu,
Taino pikkuvanha neitihän toi on..En käsitä miksei kaikki koirat vois olla samanlaisia!

Limppu(Anstiina)


Diana on kasvanut jo täyteen mittaan korkeudessa, massaa vielä vähän puuttuu.
Muuten on mennyt hyvin, luonne on on/off, muuten kiltti eikä agressivisuutta havaittavissa.
Oma lelu tai rätti pitää olla kokoajan suussa, mutta niiden kestoikä on yleensä aika lyhyt. Muut tavarat se on antanut olla hienosti rauhassa.
Nyt se on jo oppinut kävelemään. (ei aina tarvitse juosta joka paikkaan)
Virtaa riittää rajattomasti, olimme pari päivää mökillä ja luulimme että kaksi päivää vapaana juoksua hyydyttäisi vähän , mutta ei se ollut milläskään. Vanha koira nukkui aina pari päivää mökkireissun jälkeen.
Systemaattista koulutusta ei vielä ole ollut, mutta jotain se jo tottelee. Testasin myöskin koiran paukkuarkuuden.Hyvin meni, istui vapaana vieressä katsomassa kun ammuskelin pistoolilla.

Diana(Amalia)
Diana(Amalia)


Jannu on iloinen ja reipas pentu, virtaa kyllä riittää ihan koko päiväksi.
Varsinkin toisten koirien kanssa leikkiminen on hauskinta mitä tämä pienikoira voi kuvitella.Tähän mennessä on harjoiteltu lähinnä leikin varjolla ja arkipäiväntilanteissa, mutta nyt olisi tarkoitus tehdä säännöllisemmin pieniäopetuspätkiä sisällä ja ulkona.Jannu on käynyt pari pentukurssia ja nyt aloitettiin Rally-tokonalkeiskurssi.

Jannu(Aaroni)

Nyt on kuitenkin enimmäkseen harjoiteltu pillihommia eli luoksetuloa jaistumista sekä vapaa-käskyä. Jannu on ollut hieman malttamaton ulkonaistumisen kanssa, kun tahtoo peffa nousta saman tien ja on jo kiireeteenpäin, mutta nyt on alkanut vähitellen ymmärtämään vapaa-käskynmerkityksen, kun on sitä päivittäin lenkillä toistettu ja ihan kivastihantuo malttaa jo istua rauhassa ainakin ilman pahempia häiriötekijöitä. Jannunauttii tällaisista lenkeistä, missä saa juoksennella vapaana, mutta hihnankanssa on vielä ohitusongelmia, kun reagoi niin kovasti kaikkeen mitä näkee,mutta sehän lienee vain harjoituksen puutetta, kun on tuo hihnassaliikkuminen jäänyt hieman vähemmälle.Mielellään se tekee myös nenähommia ja piilotetut lelut yms löytyväthyvinkin äkkiä ja jos ei heti löytyisikään niin koiralla näyttää olevansinniä etsiä niin kauan, että varmasti löytyy.Vieraat otetaan muuten vastaan iloisesti häntä heiluen, mutta lapsia kohtaanon hieman varautunut, mutta kunhan saa rauhassa tutustua niin lapsetkinkyllä hyväksytään.

Jannu(Aaroni)
Joissakin asioissa Jannu osaa olla kyllä mahottoman itsepäinen esim. olisivälttämättä halunnut tulla viereen nukkumaan, mutta periksi ei annettu,vaikka välillä oli aika hermoja raastavaa ohjata koira monta kertaa takaisinomaan sänkyynsä, nyt kuitenkin jää jo ihan nätisti nukkumaan omaan sänkyynsäeikä enää yritäkään hypätä viereen, paitsi aamulla tosin hyppää herättämäänmeidät vauhdikkaasti klo.6.30, mutta se ei enää haittaa – se onhyväntuulinen herätys – eikä tarvitse herätyskelloa.Kaiken kaikkiaan Jannu on kyllä halukas oppimaan ja on todellamiellyttämishaluinen ja kontaktihaluinen koira. Mukava sen kanssa on touhuta.



Apilta vauhdikkaat terveiset kainuusta! On vaikea tiivistää tämä 5kk yhteistä elämää lyhyesti, mutta yritetään kuitenkin.
Api on erittäin sosiaalinen, rohkea ja vauhdikas kaveri. Api ja perheemme 2v Miili-tyttö ovat olleet alusta asti erottamattomat kaverit. Kovin hyvin tämä teho(tuho)kaksikko ymmärtävät toistensa ajatukset. Väillä myös talon vanha herra, Renttu cockeri 10v, osallistuu näiden kahden päähän pistoihin. Siinäpä se soppa onkin 

sitten valmis!
Api(Anselmi)
Täällä ulkoillaan ja liikutaan paljon. Noutamista ja kaiken kantamista harrastetaan lähes jatkuvasti..niin, käskystä tai sitten ihan omatoimisesti. Koirakoulussakin ollaan käyty opiskelemassa erilaisia asioita.
Syksyllä olis tarkoitus lähteä tositoimiin metsälle, oppimaan uusia asioita. Mutta sitä ennen vietetään mökkikesä ja opetellaan uimaan!

Api(Anselmi)
Parhaiten Apia kuvaa lastenlaulu nimeltä Autolaulu ..
"..Mittari näyttää kahdeksaa kymppiä, jarrut on epäkunnossa!"
Ja Annen sanoja lainatakseni viisi kuukautta voidaan myös tiivistää sanoin: Ruokaa,riehumista, ruokaa ja riehumista!



Aada on erittäin vilkas ja hyperaktiivinen. Tällä hetkellä harjoittelemme rauhoittumista, keskittymistä ja kuuntelemista. Olemme aloitelleet tokon alkeita ja jääviä liikkeitä. Noutaminen ja etsiminen on kaikista mukavinta puuhaa, luovutusta vielä harjoitellaan. Kun se peppu ei vielä millään kestäisi maassa! Aada on erittäin iloinen ja avoin. Se mielellään leikkisi kaikkien kanssa ja häntä heiluu koko ajan hereillä ollessa.
Aada(Aurelia)

Aada(Aurelia)






Piina(Adeliina)



Tervehdys täältä Järvenpäästä
Ehkä tämän mustiaisen luonnetta kuvaa hyvin tällainen käytännön esimerkki. Kun Oskun vie koirapuistoon, niin tapahtuu seuraavaa. Osa kaappaa puudelinsa kainaloon ja lähtee välittömästi pois. Osa puolestaan haluaa vaihtaa juuri Oskun kanssa samaan aitaukseen, kun ne tietää että kohta heidän koira saa liikuntaa. Kertaakaan ei ole tarvinnut lähteä puistosta etteikö joku olisi sanonut että, “onpa tuossa teidän koirassa virtaa”. Juoksua ja painia riittää halusi muut sitä tai eivät. Olemme puistossa käyneet reilun kuukauden verran, että se oppisi kanssakäymistä muiden koirien kanssa, ja onpa se hyvä paikka harjoitella myös tottista. Jos koiran saa tottelemaan siellä, niin tottelee se muuallakin. Muutaman kerran on ollut sen verran kova uho päällä että olen pistänyt isojen koirien kanssa samaan ja sieltä onkin tullut arvokasta oppia nöyryydestä.
Osku(Albertti)

Vaikka Osku on virtaa täynnä, joka näyttää olevan “sukuvika” positiivisessa merkityksessä, niin se on kuitenkin hyvin tottelevainen ja haluaa tehdä aina isäntänsä mieliksi. Meillä on pienestä asti ollut kohtuullisen tiukka kuri ja se on ollut hyvä periaate, koska tuollaista pientä ydinvoimalaa on muutoin vaikea hallita. Osku oppii todella nopeasti ja on metsässä sekä lenkillä lähes väsymätön. Taitaa suvun ja rodun yleisiin ominaisuuksiin kuulua myös se, että uusia asioita ei pelätä ja pienestä ei hätkähdetä. Sinne mennään minne isäntäkin.
Ollaan Oskun kanssa opeteltu perus tottiksen lisäksi noutamista ja etsimistä. Myös etänä ohjausta käsimerkeillä on jonkun verran kokeiltu. Tänään käytiin metsässä harjoittelemassa paukauksesta istumista ja sen jälkeistä noutoa. Ensi syksynä onkin Oskulla edessä edessä tositoimet, mutta ennen sitä on vietettävä pitkä kesä erilaisten harjoitusten parissa. Paljon on vielä opittavaa, niin isännällä kuin koirallakin.
Osku(Albertti)
PS. käytiin kuukausi sitten ensi kertaa mummolassa ja päivän jälkeen mummo kysyi “kuinka tuota oikein silitetään”. Ei ilmeisesti kerennyt vauhtiin mukaan.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Puolivuotiaat pennut...

Aika todella on kulunut kuin siivillä! Vastahan tuo riiviöporukka aiheutti harmaita hiuksia täällä Muuramessa ja nyt ne jo alkavat olla äiteensä kokoisia;)

Lähes jokaisen pennut omistajilta tullut viestiä, että vauhti sen kun kasvaa ja se toimelias luonne alkaa näkyä, toisin sanoen, tavaroita on alkanut hajoamaan...

Ensimmäinen pennuista, Miina on jo tutkittu ollen Prcd-PRA clear sekä FN-normaali, hienoa.

Tellu ja Rudi(Alffiina), huomatkaa pennun pelonsekainen katse;)

Rudi (Alffiina)

Osku( Albertti)

Nuppu(Aretha)

Api(Anselmi)

Diana(Amalia)

Adeliina(Piina)

Vertti(Alfreddi)

Aada(Aurelia)

Jannu(Aaroni)

Limppu(Anstiina)






Tellun kanssa ollaan vierailtu Dianan, Oskun, Rudin ja Vertin luona. Kaikilla vierailuilla on toiminut sama kaava - pentu pelosta sekaisin ja äiteelle kunnioitusta. Aivan valtava psykedeelinen jännite emällä ja pennuilla edelleenkin on. Tellun sanoma tuntuu edelleen olevan - minä vien, sinä vikiset;) Ja kaiken tämän lisäksi Tellu aloitti ensimmäiset juoksunsa pentujen jälkeen ja hoivaa tällä hetkellä naapurin 7kk ihmisvauvaa! Jestas on touhua. No, odotellaan nyt tovi ja sitten käytetään Tellu steriloitavana, josko se elo siitä sitten normalisoituisi.








sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2012!

Päättynyt vuosi oli kovasti tapahtumarikas, erityisesti koirarintamalla. Toimettomuus ei päässyt vaivaamaan, siitä pitivät huolen yksitoista mustaa sähikäistä jotka nyt ilostuttavat uusissa kodeissaan. Pentujen kasvua ja kehitystä on mielenkiintoista seurata. Onnellinen olen siitä, että kaikki pennut ovat kodeissa, joiden kanssa yhteistyö sujuu ja apua kysytään jos on tarvis.

Mukelot ovat hauskassa kehitysvaiheessa nyt noin ulkonäöllisesti..jalkoja tuntuu löytyvän enemmän kuin tarpeeksi ja kropan mittasuhteet hakevat lopullista muotoaan. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama ominaisuus: Turbovaihde!


Multifarious Aaroni 'Jannu'

Multifarious Anstiina 'Limppu'

Multifarious Anselmi 'Api'

Multifarious Aretha 'Nuppu' ja ensimmäinen saalis

Tellu ja poikansa Alfreddi 'Vertti'

Multifarious Amalia 'Diana'

Multifarious Adalmiina 'Miina'




torstai 3. marraskuuta 2011

Tellu ansaitulla syys-talvilomalla...

Viimeinenkin riistareissu tehty tältä syksyltä. Saaliit sen kuin parantuivat loppua kohden! Sen verran tuli lintuja talvea varten, että uusi isompi pakastin piti hommata taloon;)


Tellu nautti täysin siemauksin reissuista, vaikkei autossa oloa niin rakastakaan. Nopeasti koiran kunto on kohonnut 'laiskan' syksyn ja pentujen jälkeen! Työnteko maittaa. Selkeästi huomaa sen ottaneen hieman löysiä pysähtymisen ja etäisyyden oton suhteen. Noudot ja haku sen sijaan sujuvat luonnostaan ripeästi ja tehokkaasti.



Nyt koira saa jäädä ansaitulle lomalle toviksi..sitten aletaan pikku hiljaa muistuttelemaan asioita mieleen ensi kautta ajatellen. Tiineys ja sen mukanaan tuoma rasitus näkyy vielä koirassa. Kovasti suunnittelemani kuivamuonaan siirtyminen ei sitten pitänytkään....koira kun yksinkertaisesti kieltäytyy raksuista! Se on syömättä tai syö juuri ja juuri sen verran, että pahin nälkä lähtee ja on erittäin hoikassa kunnossa.

Tämän seurauksena päädyttiin takaisin ennen tiineyttä toimineeseen ruokavalioon- raakaruokintaan. Nyt ruoka taas maistuu ja sen kanssa ei tarvitse temppuilla. Kuppi täyttyy pari kertaa päivässä lihaisista luista, lihasta, kasviksista ja sisäelimistä, vaihdellen. Stressin seurauksena laskenutta vastustuskykyä tuetaan lisäravinteilla.

Pennut kasvavat kohisten, ilo on ollut saada kuvia ja kuulumisia niistä uusista kodeistaan. Ensimmäiset rokotukset ovat ajankohtaiset ja vauhtia tuntuu riittävän! Emänsä selkeästi kehittää jo uusia juoksuja emännän iloksi...johan pentujen syntymästä on kulunutkin 3 kk:ta!

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Mustiaiset valloittavat maailmaa...

Reilu viikko tässä on totuteltu eloon ilman natiaisia. Iltaisin varsinkin havahtuu kuuntelemaan hiljaisuutta, jonka kahdeksan viikkoa peitti rähinä, kolina ja haukkuminen;) Muutama päivä sitten pesin pentujen ruokakupit kaappiin ja haikeus valtasi mielen, muutama kyynelkin piti vieräyttää!

Tellu on silmin nähden helpottuneen oloinen kun talo ja lelut on taas sen hallussa. Jokaisen pennun lähtöön se reagoi nostamalla valtavan hilseen pintaan hetkeksi aikaa! Suuremmin se ei pentujaan etsinyt vaan otti oman paikkansa sohvalta ja nukkui 'univelkaansa' pois.

Tällä hetkellä Janne ja Tellu ovat Kuusamossa ja koira nauttii saadessaan tehdä osaamaansa hommaa kesän tauon jälkeen;) Ensi viikolla edessä on vielä Sotkamon saalisreissu ja sitten alkaa talvella armoton treenaaminen ensi syksyn kokeisiin...siis emäntä ja Tellu...lopputulemaa ei voi kukaan vielä ennustaa;)

Paluu mammalomalta

Kuusamo 10/2011



Pentujen perään olen aika ahkerasti kysellyt, tärkeitä kun ovat. Kaikilla on elämä uusissa kodeissa alkanut hienosti. Reippaita tirrejä ovat olleet.

Amalia 'Diana'

Aretha 'Nuppu'

Aurelia 'Aada'

Aaroni 'Jannu'

Adalmiina 'Miina'

Anselmi 'Api' pikku emännän kanssa
Adeliina 'Piina'



Albertti 'Osku'
Alffiina 'Rudi'

Anstiina 'Limppu'






Lisäilen tänne sivuille kuvia pennuista sitä mukaa kun niitä saan. Helppoja nämä 'pallosalamat' eivät ole kuvata! Omistajien on vain totuteltava räiskimään kuvia ja toivomaan parasta;) Sivuille olen lisännyt myös linnkejä Aaronin ja Anstiinan 'Limpun' blogeihin, käykääpä lukemassa näiden kahden edesottamuksista. Ullan blogista löytyy Adalmiinan 'Miinan' kuulumisia.